koiruuksia

erään karvaperheen touhuiluja ja aatoksia maailman menosta

perjantai 13. toukokuuta 2011

Rakkaudesta teihin kumpaankin :)

Kun huolet painaa ja maailma tuntuu epäoikeudenmukaiselta, sinä heilutat häntää ja saat huolet unohtumaan.
Kun olo on yksinäinen ja pettymys ihmisiin puristaa rintaa, sinä katsot suurilla suklaasilmilläsi minua: Älä sure, minä olen aina tässä.
Kun masentaa ja kiukuttaa, sinä leikit ja saat minut nauramaan.
Kun tulen kotiin töistä väsyneenä, sinä otat minut aina vastaan iloisena, riemusta hypellen.
Koko olemuksesi huokuu rakkautta minua kohtaan, vaikka en ole täydellinen ja vaikka tuntuisi ettei kukaan välitä.
Sinä pidät minut järjissäni kun maailma murjoo.vasta palvelukseksi pyydät vain rakkautta..

2 kommenttia:

  1. Ihana runo. Mistä löysit tuon vai keksitkö itse?

    VastaaPoista
  2. Itse keksin,inspiraationa tosin Helen Exleyn pikkukirjanen:rakkaudesta koiriin. Se on ihana!Siinä on lyhyitä lainattuja ajatuksia kirjailijoilta.

    VastaaPoista