koiruuksia

erään karvaperheen touhuiluja ja aatoksia maailman menosta

tiistai 26. huhtikuuta 2011

26.4.

Pääsiäinen vietetty ja palattu arkeen taas... Oltiin pääsiäisenä kavereiden luona yökylässä ja tietenki unohdin tapani mukaan jotain kyläpaikkaan. Emman kuppihan se jäi sinne tietenkin! Tyttö on näköjään tarkka tavaroistaan, niin epäluuloisesti haisteli ja tuijotteli komerosta kaivamaani varakuppia ja näykki ruokaa vaan vähän. Aika erikoista, ruokahalussa kun ei koskaan aiemmin ole vikaa ollut! :D Pesin vielä kupin hyvin joten mitään kummia hajujakaan ei pitäisi olla.
No nyt haukkujen kanssa reippaalle iltalenkille ja nukkumaan, huomenna uusi keväinen päivä..

sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

tiistai 12. huhtikuuta 2011

Temppuiluja

Tässä sairaslomalla on ehtinyt paneutua kasaan kirjaston koirakirjoja. Löysin Laumanvartijakoirista kirjan. Laumanvartijarotuihin kuuluu siis suuret vartioivat paimenkoirarodut esim. suuret mastiffirodut. Samoja piirteitä on myös rotwailerissa. Ihan mielenkiintoista tutustua Emman taustoihin ja rotujen ominaispiirteisiin ihan koulutustakin ajatellen, vaikka en tiiä sitten..on tuo meidän tytön luonne olla melko erilainen mitä kirjassa kuvattu.
Sitten löyty pari temppukirjaa! Koska olen ajatellut pitää Emman mielen vireänä opettamalla sille kaikkea mitä keksinkin, tuli ajatus, että voisin kirjotella tähän blogiin sellasta pientä temppukoulua, sitä mukaa kun temppuja opitaan :)
Tähän mennessä Emma on oppinut tyypillisien temppujen lisäksi antamaan suukon ja vilkuttamaan. Vilkutus oli meidän viimeksi opettelema ja Emma tekee sen vielä hieman epävarma- ilme naamallaan.. hupaisan näköistä muuten :) Koitettiinhan me vähän aikaa sitten ympäri pyörähtämistä, mutta jostain syystä tempun opetus jäi vähän kesken. Olen kyllä havainnut, että Emma on fiksu koira, Oppii nopsaan!
Tessu osaa perusjutut tassusta ryömimiseen. Vanhaa ei enää hirveesti viiti kyllä ryömityttää tms. Tessu on ansaituilla onnellisilla eläkepäivillään ja saa nyt olla vähän rennommin. Loikoilkoon sohvalla selällään jos siltä tuntuu, kuten tälläkin hetkellä:)

lauantai 9. huhtikuuta 2011

Tänään on hieno päivä..vaikka iloita Emman edistymisestä...

..Lenkkeillä ja touhuta. Aurinko paistoi jo heti aamusta kauniisti joten käytin molemmat tassuttelijat aikaiseen lenkillä. Käyn yleensä erikseen ulkona koirien kanssa, koska niiden liikunnan tarve on hieman erilainen. Tessu kun on puolet pienempi ja 10 vuotta vanhempi. Lisäksi mulla on hieman ongelmia hallita näitä kahta yhtä-aikaa lenkillä. Molemmat jotenkin villiintyy toistensa seurasta ja se on sitten hihnat solmussa ja hermot riekaleina hötkyilyä, niin helpompi näin. Emma myös käyttäytyi turhan riehakkaasti vastaantulevia koiria kohtaan aiemmin, silloin tuli ongelma kun käsiä olisi tarvittu enemmänkin kuin kaksi, molempien ollessa mukana. onneksi tyttö on nyt alkanut rauhoittua, kun tuota kokoa ja voimaa on. Monet koirankoulutus oppaat on kahlattu läpi ja opeteltu ison koiran tapoja tämä vuosi mikä on yhdessä elelty. Emma siis tuli meille reilu vuosi sitten, jota ennen oli hoitokodissa täällä tampereella noin vuoden. Emman vastaantulo lenkkipoluilla sai vielä viimekesänä useat koiranulkoiluttajat vaihtamaan suuntaa, mutta nyt tytön kanssa menee koirien ohitukset pääosin niin hienosti, että ylpeä saa olla :) Ei Emma vihainen muille koirille yleensä ole ollutkaan, vaan kaipa sen iso koko ja hötkyily hihnassa on saanut jotkut koiran ulkoiluttajat pelästymään. Ehkä Emma on aikuistumassa. Täyttäähän kaunotar kesäkuussa 3 vuotta jo. Uskon että Emma rauhoittuu pian kokonaan, kaikki nuo hölmöilyt jää pois varmasti, sillä lempeämpi ja kiltimpi luonteista haukkua saa hakea.

Tänä aamuna käytiin paapan kanssa leppoisalla järvenranta kävelyllä. Havaitsin, että aurinko oli herätellyt myös joitain törppöjä tuohon järven jäälle haahuilemaan. Jää nimittäin näyttää jo huolestuttavan ohuelta ja eilen lämpöasteiden kohotessa korkeammalle, jään pinta näytti olevan yhtä sohjoa. Joillakin vaan ei kai ole itsesuojeluvaistoa tai järkeä sitä vertaa? Auringon paisteesta innostuneena lähdin tämän jälkeen tytön kanssa ulos mielessä hieman pidempi lenkki. Hyvä ilma houkutti kokeilemaan vähän uusia kävelyreittejä ja eikö me sitten loppujen lopuksi hieman eksytty ja lenkistä tulikin todellinen kuntolenkki!
Tässä lähellä on todella paljon varaa valita minnepäin kävelee; lenkkipolkuja, metsää, isoja omakotitalo asuinalueita joilla risteilee valtavasti pieniä kävelyteitä. Tämä asuinalue on todella suosittu koiranomistajien keskuudessa. Olen kullut sanottavan, että täällä olisi eniten koiria tampereella. Enkä ihmettele jos näin on, joka mutkassa ja käänteessä tulee vastaan koira tai pari. Ikävä kyllä se näkyy myös hangissa varsinkin nyt kun lumet alkaa sulaa..kakka läjiä on kyllä kaikkialla mihin silmät osuu! Itse keräilen koirieni jätökset tunnollisesti, ellei nyt satu ihan metsään tekemään. En oikein ymmärrä miksi ihmiset eivät viitsi sen vertaa..eipä ole kyse suuresta vaivasta? Kuitenkin kakkojen keräämättä jättäminen aiheuttaa myös kaikenmaailman tautien leviämisen koirien keskuudessa. Joo ja onhan sitten pikkulapset jotka leikkiessään saattavat sotkea itsensä jne..
Okei, mutta minä en aio jauhaa asiasta! Itseasiassa olen kurkkua myötä täynnä koko koirankakka asiaa! Joka kevät se hemmetin kirjoittelu yleisönosastoilla alkaa. mm.Tori- lehti täällä tampereella on pitänyt huolen siitä, että aihe pysyy esillä. Eipä se samasta asiasta jauhaminen auta, joten en ymmärrä miten ihmiset jaksaa kuukausikaupalla vääntää samanlaisia kirjoituksia lehteen. Voihan sitä keskittyä ajattelemaan kivempiakin asioita kuin kakkoja hangesssa. Turhaa stressaamista, joka ei auta mitään...nautitaan keväästä!!:)

jumittumista koneen ääreen..

Jees..nyt sain lopultakin aloitettua tän blogini alusta ja uudelleen!! Kirjoitin blogia muutamien merkintöjen verran tonne vuodatusnetin puolelle, mutta siellä tökki niin pahasti, että jäi kesken koko homma. toivottavasti tämä toimii paremmin! Tarkoitus on siis kirjoitella tästä meidän arjesta kaikessa ihanuudessa ja kamaluudessaan. Koiramaisia tarinoita ja pohdiskeluja on siis luvassa..
Yllättävän nopeesti tää aika tässä koneella kummiskin aina vierähtää niin, että taidan nyt kuitenkin katsoa fiksummaksi lopetella tältä iltaa..Isäntä kuorsaa jo ja koiratkin hiljentyi unilleen jo ajat sitten. Mutta saimpahan homman aluilleen ja sairaslomalaisena saan nukkua aamusta pitkään...tai noh...kunnes märkä kuono tökkii naamaan. Emmalla on sellanen kiva tapa, että tulee herättelemään, jos meinaa unet venyä liian pitkiksi. Tulee tassulla tuuppimista tai märkiä suukkoja. Eilenkin aamulla säpsähdin kunnolla hereille märästä pususta nenääni! Ihan kiva tapa herätä, mutta säikäyttää joskus hieman..
Mutta nyt on unihiekat jo silmissä joten sänky kutsuu!!

Muutamia asioita meidän rakkaista karvakorvista näin ekaksi:

Tessu
1. Monirotuinen; Suomenpystykorva ja Saksanpaimenkoira.
2. Tessu on jo pappa iässä. Syntynyt 1998 kesäkuussa.
3. painoa vajaa 20kg..
4. Luonteeltaan meidän paapa on aika omapäinen, äänekäs (onneksi turha haukunta on saatu loppumaan, kun nyt kerrostalossa asutaan.) Tessu ei ole hali koira. Ei siis pidä kovin paljon lähellä oleilusta, halailusta tms. paitsi sillon, kun sattuu itse silläpäällä olemaan.ja sitähän ei koskaan tiedä mistä tuulee milloinkin:) Kuitenkin kiltti poika..öö ainakin enimmäkseen.
5. Jääräpää.
6. Kova remmirähjä. uroksille siis tulee isoteltua.(vaikka poju leikattiin, ei tämä piirre poistunut.Toisten leikattujen urosten ja kanssa tulee kyllä toimeen ja tyttöjen tietenkin!! )
7. Ollut täysin terve n.12-vuotiaaksi asti. Keväällä 2010 alkoi pienet ilkeät vanhuuden vaivat, mutta niiden kanssa pärjätään ja elellään
8. Taatusti maailman ihanin paappa!! :) äidin rakas.

Emma
1. Monirotuinen.Todennäköisesti rotwailer, mastiffi (espanjanmastiffi?) ja hmmm..nämä on arvailujen varassa.
2. Syntynyt 2008 kesäkuussa.
3. Emma on Rescue -koira. Tuli perheeseemme talvella 2010 Rekku Rescuen kautta. Huomasin kauniin neidon kuvan ja tarinan rekkujen sivuilta ja ihastuin välittömästi. Emma on siis ollut meillä reilun vuoden nyt.
4. Luonteeltaan Emma on lempeä, kiltti, hellyydenkipeä.. iso sylikoira!! Arka ja säikky vieraita ihmisiä kohtaan. Tämä johtuu siitä että Emma on ns.kellarikoira. Pikku Emma siis vietti elämänsä ensimmäiset kuukaudet täysin eristettynä ihmisistä, Emonsa hoivissa. Tärkeä sosiaalistumis aika jäi siis Emmalta väliin kokonaan.
5. Painoa neidolla on jotain 34 - 36kg
6. Paras lelu on vinkuva, erikoiskestävä krokotiili.
7. Olen onnellinen siitä, että meille tuli juuri tämä suloinen suklaasilmä kaikista maailman koirista!!Vaikka neidissä on hieman ollut haastetta löytökoira taustansa takia, on tyttö silti mahtava juuri sellaisena kuin onkin! Tähän kilttiin kaunottareen on helppo ihastua, rakastua ja kiintyä! :)