Enpä ole päässyt kirjoittelemaan aikoihin haukkujeni kuulumisia, kun vanha kone sanoi sopimuksen irti, eikä suostunut enää menemään päälle.No nyt on uusi kone ja kiva olla täällä taas! Meidän syksy on mennyt pääosin mukavasti:)
Ensin vähän Tessu-papan kuulumisia: Paappa on voinut hyvin..hyvin siis ikäänsä nähden! Hupaisaa tätä 13,5 vuotiasta veikkosta luultiin n. viikko sitten lenkillä pennuksi! Vastaan tuli nuori labbis omistajansa kanssa ja meidän paapa innostui pomppimaan ja ottipa jopa leikkiin kutsu asennonkin:)
Lääkärillä käytiin vajaa 2 viikkoa sitten ja saatiin tiukka dieetti käsky, joka on varsin ymmärrettävää! Paapa on lihonut kastroinnin jälkeen n. 5kg, mikä on keskikokoiselle koiravanhukselle ihan liikaa! Ymmärrettiin kyllä tämä toki jo ennen lääkärillä käyttöä ja aloitettiin ruoan vähentäminen jo ennen sitä ja painon putoaminen oli jo lähtenyt laskuun. Tämä mahdoton vanha ukko vonkuu, vinkuu ja kitisee sapuskaa lähes jatkuvasti! Leikkaus lisäsi ruokahalua kyllä mielettömästi..No nyt eläinlääkäri havaitsi selkärangassa normaalia vanhuuteen kuuluvaa rappeumaa jonka vuoksi lihakset selkärangan ympäriltä on jonkinlaisessa krampissa. Syödään tulehduskipulääke kuuria ja toivotaan, että painon pudotus myös auttaisi asiaan! Mikä on kuitenkin tässä erikoista, tämä eläinlääkärin havaitsema selkävaiva ei näy koirasta ulospäin mitenkään! Sohvalle hypitään samaan malliin ja lenkillä vauhti on entisellään!Itse ei meinaa tän teräs vaarin perässä pysyä!
Emma neito tuli juuri lenkiltä nenänpää lumessa :) Vihdoinki lunta tuli tännekin ja kurja pimeä syksy väistyi. Toivottavasti lumet ei sula enää!!! Emma on yrittänyt jo leikkiä lempileikkiään vähäisessä lumessa. Vielä ei vaan oikein lumi riitä tarpeeksi sukellusleikkiin :D Siis Emman lempihommaa on sukeltaa pää edellä hankeen ja loikata sieltä taas ylös, sukeltaa..ja loikata! :) Se on hauskan näköistä koira näyttää nauttivan:)
Parisen päivää sitten Emma järjesti hieman jännitystä ilta-lenkillä. Tyttö hoksasi jäniksen erään kerrostalon pihalla ja tempaisi itsensä irti sellaisella voimalla yllättäen, etten voinut kun jäädä säikähtäneenä tuijottamaan sen perään! Pari sekunttia niin tämä riiviö oli kadonnut näkyvistäni vilahtaen jonnekin talon nurkantaakse. Ja sitten mentiin, juoksin huutaen perään, pieni epätoivo sisälläni velloen. Vauhti näytti siltä, että neiti olisi hyvin nopeasti, hyvin kaukana! Kauhulla ajattelin vielä sen jäävän auton alle kohtuullisen vilkkaalla kerrostalo-alueella. Pienen etsinnän jälkeen tämä jänis-koira löytyi kuitenkin pyörimässä ympyrää kuono maassa erään talon pihasta. Pupu oli ehtinyt piiloon ja tyttö eksynyt jäljiltä! Huh helpotusta! Hetki vielä meni, että sain hajujen lumoissa pyörivän pöllöpään kiinni. Siinä ei paljon äidin huutelu auttanut, kun hajut vei koiraa! No onneksi mitään ei sattunut ja selvisin säikähdyksellä. Lupaan itselleni ja alueen asukkaille pitää illalla silmät auki ja lujan, lujan otteen hihnasta, koska pupuja näkee täällä melko usein. Emmalla vaan on härän voimat, kun sille päälle sattuu.. Eihän Emma vaaraksi ihmisille ole, mutta noin iso roteva koira irrallaan saattaa säikäyttääkin..huih..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti